Vapo Oy osavuosikatsaus 1.5.-31.12.2016
Vuosikolmannes lyhyesti:
Syys-joulukuu 2016:
- Konsernin liikevaihto syys-joulukuussa 2016 oli 130,5 (153,1 syys-joulukuu 2015) miljoonaa euroa
- Käyttökate (EBITDA) oli 18,5 (20,7) miljoonaa euroa, 14,2 (13,5) prosenttia liikevaihdosta
- Liikevoitto (EBIT) oli 8,5 (3,3) miljoonaa euroa, 6,5 (2,2) prosenttia liikevaihdosta, liikevoittoon sisältyy kertaluonteisia tuottoja 0,4 (kertaluontoisia kustannuksia 7,2) miljoonaa euroa
- Vapaa kassavirta ennen veroja oli -0,1 (0,3) miljoonaa euroa
- Bruttoinvestoinnit olivat 13,9 (13,3) miljoonaa euroa
- Nettoinvestoinnit olivat 7,2 (12,2) miljoonaa euroa
- Energiaturvetta toimitettiin 3,8 (3,6) TWh.
Touko-joulukuu 2016:
- Konsernin liikevaihto touko-joulukuussa 2016 oli 218,4 (277,2 touko-joulukuu 2015) miljoonaa euroa
- Käyttökate (EBITDA) oli 24,3 (22,4) miljoonaa euroa, 11,1 (8,1) prosenttia liikevaihdosta
- Liikevoitto (EBIT) oli -0,5 (-9,5) miljoonaa euroa, -0,2 (-3,4) prosenttia liikevaihdosta, liikevoittoon sisältyy kertaluonteisia tuottoja 1,4 (kertaluontoisia kustannuksia 7,2) miljoonaa euroa
- Sijoitetun pääoman tuotto ennen veroja (pre-tax ROIC) oli 2,6 (2,4) prosenttia
- Vapaa kassavirta ennen veroja oli 16,1 (18,6) miljoonaa euroa
- Bruttoinvestoinnit olivat 26,2 (26,7) miljoonaa euroa
- Nettoinvestoinnit olivat -1,3 (11,8) miljoonaa euroa
- Omavaraisuusaste 31.12.2016 oli 42,7 (35,7) prosenttia
- Korolliset nettovelat 31.12.2016 olivat 316,8 (412,1) miljoonaa euroa
- Korollisten nettovelkojen suhde käyttökatteeseen (net debt / EBITDA) 31.12.2016 oli
7,0 (7,1) - Energiaturvetta toimitettiin 5,3 (5,5) TWh.
Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny: Kannattavuuden parantuminen mahdollistaa investoinnit asiakaskokemusta parantaviin digitaalisiin palveluihin
Konsernin liikevaihto tilikauden toisella vuosikolmanneksella (syys-joulukuu 2016) oli 130,5 (153,1) miljoonaa euroa. Vertailukauden liikevaihtoon sisältyy 30,5 miljoonaa euroa myydyn sahausliiketoiminnan liikevaihtoa. Edellisvuotta hieman kylmempi alkutalvi näkyi energialiiketoiminnan liikevaihdon kasvuna. Kekkilän myynti parantui vuoden takaiseen verrattuna erityisesti ammattiviljelytuotteiden hyvän kysynnän johdosta.
Konsernin liikevoitto päättyneellä vuosikolmanneksella oli 8,5 (3,3) miljoonaa euroa. Yhtiö on tehostanut toimintaansa hakemalla kustannussäästöjä koko tuotanto- ja toimitusketjusta, vapauttanut varoja taseen ydinliiketoiminnan ulkopuolisista eristä ja vähentänyt toimintaan sitoutuneen pääoman tarvetta muun muassa alentamalla varastotasoja. Lokakuun lopussa yhtiö laski liikkeelle 50 miljoonan euron oman pääoman ehtoisen joukkovelkakirjalainan. Kerätyillä varoilla yhtiö vahvistaa tasettaan ja varautuu tulevaisuuden strategisiin kasvuinvestointeihin. Lainan vastaanotto markkinoilla oli hyvä ja se merkittiin 6-kertaisesti.
Konsernin kumulatiivinen liikevaihto touko-joulukuussa 2016 oli 218,4 (277,2) miljoonaa euroa. Sahausliiketoiminnan vertailukauden liikevaihto oli 58,0 miljoonaa euroa. Kumulatiivinen liiketulos parani vertailukaudesta selvästi ja oli -0,5 (-9,5) miljoonaa euroa. Sahausliiketoiminnan operatiivinen tappio, 1,7 miljoonaa euroa, samoin kuin liiketoiminnasta luopumisen johdosta kirjattu 7,0 miljoonan euron alaskirjaus sisältyvät vertailukauden tulokseen. Konsernin kumulatiivinen tulos rahoituserien ja verojen jälkeen oli 4,6 (-2,7) miljoonaa euroa, mikä pitää sisällään valuuttakurssieroista johtuvia tuottoja 0,9 (-1,9) miljoonaa euroa.
Toisella vuosikolmanneksella yhtiö jatkoi konsernirakenteen selkiyttämistä. Yksi merkittävimmistä muutoksista oli 45 prosentin omistusosuuden myyminen Harvestia Oy:stä Powerflute Oyj:lle. Neuvottelut päättyivät raportointikaudella ja kauppa toteutui 2.1.2017.
Vapo on ottanut strategiseksi painopistealueeksi asiakaskokemuksen parantamisen hyödyntämällä digitalisaation mahdollisuuksia niin asiakaspalvelussa, toimitusten optimoinnissa kuin markkinoinnissakin. Päättyneellä katsausjaksolla Vapo Oy uudisti kokonaan pelletin ja kuivikkeiden verkkokaupan ja avasi kaukolämpöasiakkaille aivan uudenlaisen sähköisen palveluportaalin.
Vapo Oy:n paremman palvelun pelletti antaa kuluttaja-asiakkaille aikaisempaa joustavamman ja kustannustehokkaamman tavan tilata ja ostaa laadukasta kotimaista pellettiä. Uusi kaukolämpöasiakkaiden sähköinen palveluportaali perustuu tuntikohtaiseen kulutusdataan, mikä mahdollistaa kiinteistökohtaisesti reaaliaikaisen kulutustiedon tarjonnan. Portaalin avulla kaukolämpöasiakkaat pystyvät optimoimaan kaukolämmön käyttöään ja pääsevät vertaamaan kulutustietojaan esimerkiksi edelliseen lämmityskauteen, budjettiin tai muihin vastaaviin kiinteistöihin.
Merkittävimmät Vapo Oy:n toimintaympäristöön vaikuttavista päätösvaiheessa olevista EU-tason säädöksistä ja velvoitteista ovat suurten polttolaitosten (yli 50 MW) LCP-Bref –dokumentti ja puun energiakäytön kestävyyskriteereistä sopiminen seuraavaa päästökauppajaksoa silmällä pitäen. Suomen ja Suomen biopolttoaineita käyttävien yritysten ponnisteluista huolimatta LCP Bref -dokumentti (Large Combustion Plant Best Available Technique Reference Document) esittää, että biomassan ja turpeen poltossa muodostuvien päästöjen raja-arvot tiukentuvat oleellisesti. Kansallisten polttoaineiden käyttöä edistetään EU-tasolla ja hiiltä tuottavat valtiot ovat saamassa lievemmät päästörajat omalle kotimaiselle ruskohiilelleen, kun taas Suomi, Irlanti ja Ruotsi eivät saisi lievennyksiä päästörajoihin kotimaiselle turpeelle ja puulle. Pöyryn arvion mukaan Suomelle koituu tästä satojen miljoonien eurojen ylimääräiset kustannukset.
Sen sijaan puun energiakäytön kestävyyskriteereihin ei näyttäisi olevan tulossa merkittäviä muutoksia. Puun energiakäyttö niin kiinteän polttoaineen laitoksissa kuin liikennepolttoaineiden raaka-aineena jatkuu seuraavalla päästökauppakaudella entisin ehdoin.
Suomen hallitus julkisti katsausjakson aikana energia- ja ilmastostrategiansa vuoteen 2030 saakka. Julkistettu strategia linjaa hallitusohjelman tavoin, että Suomen tavoitteena on nostaa energiaomavaraisuutensa 2030 mennessä nykyisestä noin kolmanneksesta 55 prosenttiin siten, että uusiutuvan energian käyttö nousee samalla 50 prosenttiin. Strategia mahdollistaa turpeen energiakäytön nykyisessä laajuudessaan tulevien vuosien aikana.
Todistetusti turvetuotannolla ei ollut vaikutusta Martinjärven sedimentteihin
Geologian tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto ja Turun yliopisto tutkivat yhteisessä hankkeessa Keski-Suomessa Keuruulla sijaitsevan Martinjärven pohjalle kerrostuneita sedimenttejä turvetuotannon vesistövaikutusten selvittämiseksi. Jotta turvetuotannon vaikutukset saatiin esiin, tutkimuksessa otettiin sedimenttinäytteet myös viereisestä Iso Kivijärvestä. Sen valuma-alueella ei ole turvetuotantoa, mutta sen sedimentteihin ovat tallentuneet tiedot muista järven valuma-alueella vaikuttaneista tekijöistä.
Vastoin julkisuudessa esitettyjä arveluita ja väitteitä Martinjärvestä ei löytynyt turvetuotannon massiivisia vaikutuksia. Ajoitustulosten perusteella sedimentin paksuuskasvu on ollut varsin samansuuruista molemmissa järvissä. Kaikilla Martinjärven näytteenottopaikoilla Tsernobylin laskeuman aiheuttama Cs-137 -pitoisuuden nousu löytyi liejusta noin 7–8 cm syvyydestä. Molemmissa järvissä amerikium-241 -määritykset vahvistivat että korkeimmat Cs-pitoisuudet eivät ole liikkuneet pois paikaltaan. Näytteenottopaikoille ei siis ole syntynyt metrien paksuisia viimeaikaisia sedimenttikerroksia, kuten on esitetty.
Molemmissa tutkimusjärvissä verrattiin myös viimeaikaista kuiva-aineen ja hiilen kertymistä samojen näytesarjojen vanhempiin osiin. Näin varmistettiin, ettei näytteenottopaikan luontainen kerrostumisnopeus pääse sotkemaan tuloksia. Molemmissa järvissä viimeaikainen hiilen ja kuiva-aineen kertyminen oli nopeampaa kuin ennen. Vertailujärvenä toimineessa Iso Kivijärvessä kerrostuminen oli kiihtynyt hieman enemmän kuin Martinjärvessä.
Tutkimus on julkaistu saksalaisessa ympäristögeotieteen alan Environmental Earth Sciences – lehdessä.
Konsernin keskeiset tunnusluvut pdf-tiedostossa: Konsernin keskeiset tunnusluvut
Näkymät tilikauden loppuun 30.4.2017
Vapo-konserni on maailman suurimpia energia- ja ympäristöturpeen tuottajia. Yhtiöllä on merkittävä rooli energiaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden turvaajana. Poliittiset päätökset vaikuttavat olennaisesti liiketoiminnan kannattavuuteen ja kykyyn investoida.
Vapo-konsernin liikevaihto tulee jäämään edellistä tilikautta alhaisemmaksi sahausliiketoiminnan myynnin johdosta. Vertailukauden 460 miljoonan euron liikevaihdosta sahausliiketoiminnan osuus oli vielä 63,5 miljoonaa euroa. Konsernin kannattavuuden odotetaan paranevan organisaatio- ja rakennejärjestelyjen tuoman tehokkuuden paranemisen myötä sekä energialiiketoiminnassa että Kekkilä-konsernissa. Polttoainemarkkinassa ei odoteta merkittävää kasvua kiinteillä polttoaineilla tapahtuvan sähkön erillistuotannon jäädessä alhaiseksi. Uudet liiketoiminnat eivät vielä tuota merkittävää liikevaihtoa kuluvalla tilikaudella.
Osavuosikatsaus 1.5.-31.12.2016 (pdf)
Lisätietoja antavat:
Tomi Yli-Kyyny, CEO, Vapo Oy, puh. 020 790 5605
Suvi Kupiainen, CFO, Vapo Oy, puh. 020 790 5516
Ahti Martikainen, Johtaja, viestintä ja yhteiskuntasuhteet, Vapo Oy, puh. 020 790 5608