Vapon tavoitteena on puolittaa CO2-päästönsä Suomessa vuoteen 2025 mennessä
Vapo on toteuttanut uutta strategiaansa kohta kahden vuoden ajan. Keväällä 2018 julkaistun strategian merkittävimmät uudistukset olivat laajentuminen kansainvälisille kasvualustamarkkinoille ja energiaturpeen laskevan kysynnän korvaaminen uusilla turpeesta valmistettavilla korkean jalostusasteen tuotteilla. Vuonna 2018 konsernin liikevaihdosta energiaturve muodosti 35,7 prosenttia ja kuluvan vuoden arvio on noin 21 prosenttia.
Toimitusjohtaja Vesa Tempakan mukaan strategia on toteutunut jopa odotettua nopeammin. ”Merkittävimmät virstanpylväät uudistuksessa ovat olleet hollantilaisen BVB-Substrates B.V:n ja Kekkilän voimien yhdistäminen Kekkilä-BVB:ksi vuoden 2019 alusta ja kesällä 2019 alkanut konsernin ensimmäisen aktiivihiilitehtaan rakentaminen Ilomantsiin”, Tempakka sanoo. Tänä Vuonna Kekkilä-BVB muodostaa jo runsaat puolet konsernin runsaan puolen miljardin euron liikevaihdosta ja Ilomantsin aktiivihiilitehtaan on määrä olla tuotannossa vuoden loppuun mennessä.
Energiaturpeen kysynnän lasku ennakoitua nopeampaa
Vapo teki viime vuoden tilinpäätökseen noin 30 miljoonan euron alaskirjauksen, mikä johtui siitä, että yhtiö sulki noin 90 tuotantoaluetta ennenaikaisesti. Olemme kartoittaneet asiakkaidemme energiaturpeen tarpeet lähivuosina ja lopputulos oli, että energiaturpeen kysyntä laskee alle puoleen vuoden 2018 tasosta jo vuoteen 2025 mennessä. ”Pääsyy tähän on se, että energiaturpeesta on tullut nykyisellä verotasolla ja päästöoikeuden hinnalla energiahaketta ja jopa ainespuuta kalliimpi polttoaine”, Tempakka sanoo.
Vauhtia uusiutumiseen
”Huolimatta siitä, että energiaturpeen kysyntä leikkaa yhtiön tulosta ja kassavirtaa liikevaihtoa nopeammin, olemme päättäneet kiirehtiä liiketoiminnan uudistushankkeita. Olemme antaneet Ilomantsin tehtaalle nimen AC1 ja mikäli tuotannossa tai aktiivihiilen kysynnässä ei tapahdu odottamattomia yllätyksiä esimerkiksi koronaviruksen aiheuttaman globaalin taantuman kautta, meillä on valmius tehdä seuraavan tehtaan investointipäätös vielä kuluvan vuoden aikana. Pitkän tähtäimen tavoitteemme on, että 10 vuoden päästä aktiivihiili tuo meille yli 100 miljoonaa euroa liikevaihtoa”, Tempakka sanoo.
”Vapo on juuri käynnistänyt osin Business Finlandin tuella 11 uutta tuotekehitysprojektia, jotka tähtäävät suobiomassoista valmistettavien humushappojen, vahojen ja teollisten sokereiden kaupallistamiseen. Myös näistä korkean jalostusasteen uusista tuotteista tavoittelemme aktiivihiilen kanssa saman suuruusluokan liiketoimintaa”, Tempakka sanoo.
Päästöt puoleen viidessä vuodessa
Vapo-konsernin Suomen hiilidioksidipäästöistä noin 60 prosenttia muodostuu maaperäpäästöistä. ”Vaikka muun, kuin energiaturpeen kysynnän oletetaan kasvavan uskomme pystyvämme pienentämään tuotannossa ja tukialueissa olevan pinta-alan määrää siten, että maaperäpäästömme pienenevät alle jopa puoleen viidessä vuodessa. Vuonna 2018 alle puolet Nevelin käyttämästä polttoaineesta oli uusiutuvaa. Ensi vuonna luku on jo 75 prosenttia ja siitä jatkamme vuosittain ylöspäin. Lisäksi haemme päästövähennyksiä logistiikassa, tuotannossa ja parantamalla laitosten ja tehtaiden energiatehokkuutta”, Tempakka sanoo.
Tempakan mukaan tavoite ei ole helppo saavuttaa, mutta se on ilman muuta saavutettavissa. ”Haluamme näyttää, että se on mahdollista toteuttaa kireässäkin aikataulussa omin toimin ja ilman kompensaatioita”, Tempakka sanoo.
Lisätietoja: Vesa Tempakka, toimitusjohtaja, Vapo Oy, puh. 0400 726 727