Maapalloa uhkaavat sekä ilmastonmuutos että elinympäristöjen köyhtyminen. Tästä syystä kosteikkojen merkitys luonnon monimuotoisuuden turvaajana on korostunut.
Neovan ympäristöstrategian yhtenä päämääränä on luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Strategian toteuttamiseksi olemme perustaneet viime vuosina kosteikkoja eri puolille Suomea jo 3 300 hehtaaria. Valtaosa näistä on perustettu entisille turvetuotantoalueille tai niiden yhteyteen.
Kosteikkojen suunnittelussa ja toteuttamisessa on huomioitu niiden vaikutus vesiensuojeluun, luonnon monimuotoisuuteen sekä virkistys- ja maisema-arvoihin. Osalla kosteikoista on lintutornit, laavut, nuotiopaikat ja parkkialueet.
Lintujärvityyppiset kosteikot ovat rikkaita elinympäristöjä, joista monet linnut ja muut eliölajit löytävät sopivia elinympäristöjä. Kosteikot voivat toimia merkittävinä paikallisina tai jopa alueellisina lintuharrastus- ja metsästyskohteina.
Kosteikot torjuvat vesien rehevöitymistä
Kosteikoiden avulla voidaan parantaa vesistöjen tilaa, sillä kosteikot vähentävät vesiin huuhtoutuvien ravinteiden määrää. Kosteikkoja voidaan käyttää muusta maankäytöstä tulevien valumavesien puhdistuksessa, jolloin ne vähentävät vesistöihin kohdistuvaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta. Myös osalla Neovan perustamista kosteikoita käsitellään ympäröivien maa-alueiden ja muiden maankäyttömuotojen vesiä. Kosteikon perustamisella voi siten olla erittäin merkittävä vaikutus lähijärvien tilaan.
Järvien tilan parantaminen vähentää Itämeren rehevöitymistä, sillä suuri osa ravinteista valuu mereen sisämaasta. Toimiva kosteikko voi pidättää jopa 90 prosenttia veden mukana kulkevasta maa-aineksesta ja siihen sitoutuneista ravinteista.
Kosteikot tasaavat tehokkaasti virtaamia. Ne toimivat vesivarastoina kuivina aikoina ja hillitsevät tulvia rankkasateiden jälkeen. Tämä on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää, sillä ilmastonmuutoksen myötä sekä rankkasateiden että kuivuuskausien ennustetaan yleistyvän.
Neova on rakentanut yli sata kosteikkoa eri puolille Suomea
Lähivuosina turvetuotannosta poistuu alueita yhä kiihtyvällä vauhdilla, kun energiaturpeen kysyntä laskee. Neovan ympäristöstrategian mukaisesti turvetuotannosta poistuneiden alueiden maankäyttömuodoissa panostetaan luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. Seuraavan maankäyttömuodon valintaan vaikuttavat useat eri tekijät kuten jäännösturpeen paksuus, alueen kivisyys ja hydrologia, sijainti paikallisesti ja Suomen kartalla, maaperä sekä topografia”.
