Vilppulassa lastattiin pellettitehtaan miljoonas tonni lämmittämään pääkaupunkiseutua
Neova (ent. Vapo) aloitti puupelletin tuotannon vuonna 1999 Ilomantsin tuotantolaitoksessa. Vuonna 2002 Suomen valtio myi kolmanneksen Vapo Oy:n osakkeista Metsäliitto Osuuskunnalle, jonka osuus nousi noin puoleen vuonna 2005. Samalla Vapo sai Biowatti Oy:n pellettiliiketoiminnot. Samaan aikaan yhtiö osti Ruotsista Neova AB:n pellettitehtaat, pellettitehtaita Puolasta sekä pellettitehtaan ja -varastoja Tanskasta. 2000-luvulla Neova rakensi Suomeen neljä pellettitehdasta. Laajimmillaan yhtiöllä oli 2010-luvun alussa yli 10 pellettitehdasta, joiden yhteinen tuotantokapasiteetti oli yli 1 500 000 tonnia pellettiä.
Euroopan pellettituotanto joutui samaan aikaan erittäin suuren hintapaineen alle, kun muun muassa Kanadasta alettiin tuoda erittäin suuria määriä pellettiä, jonka raaka-aineena oli poikkeuksellisen edullista tuholaisten tappamaa puuta, mikä ei kelvannut kemiallisen eikä mekaanisen metsäteollisuuden raaka-aineeksi. Myös Neovan pellettiliiketoimintaa saneerattiin voimakkaasti. Suomeen yhtiölle jäi kuusi tehdasta ja yhtiön Ruotsin pellettiliiketoiminnot yhdistettiin Lantmännen Agron laitosten kanssa Scandbio AB:ksi. Neova omistaa Scandbiosta 50 prosenttia. Scandbiolla on Ruotsissa ja Latviassa yhteensä kahdeksan tuotantolaitosta ja sen tuotantokapasiteetti on noin 650 000 tonnia vuodessa.
Tällä hetkellä Neovalla on Suomessa pellettitehtaat Haukinevalla, Ilomantissa, Kärsämäellä, Turengissa, Ylistarossa ja Vilppulassa. Suomen tuotantolaitosten kapasiteetti on yhteensä noin 320 000 tonnia vuodessa. Laitoksilla valmistetaan puu- ja turvepellettiä energiaksi, kuivikkeiksi ja aktiivihiilen raaka-aineeksi. Neovan pellettitehtaista suurin on vuonna 2008 valmistunut Vilppulan yksikkö, jonka kapasiteetti on noin 90 000 tonnia vuodessa. Tehtaan raaka-aine tulee läheiseltä Metsä Groupin sahalta.
Vilppulan tehtaan saavuttama miljoona tuotettua pellettitonnia vastaa suomalaisten kotitalouksien 13 vuoden polttoainetarvetta. Suomessa on tällä hetkellä noin 15 000 pelletillä lämpiävää omakotitaloa. Yhdessä pellettitonnissa on noin 4800 KWh energiaa, eli keskimääräisen omakotitalon lämmittämiseen tarvitaan vain viisi tonnia pellettiä vuodessa.
Valtaosa Suomen pellettituotannosta käytetään suurissa ja keskisuurissa lämpölaitoksissa. Suomen suurin pelletin käyttäjä sekä Neovan suurin pellettiasiakas on Helen Oy, jonne lastattiin ja toimitettiin myös Vilppulan miljoonas pellettitonni. Miljoona tonnia pellettiä riittäisi Helenin Salmisaaren 100 MW pellettikattilan ympärivuotiseen täyden tehon tuotantoon noin seitsemän vuoden ajaksi.
Neova Oy:n toimitusjohtaja Vesa Tempakan mukaan pelletillä menee nyt paremmin kuin pitkään aikaan. Pelletin kysyntään vaikuttaa suurissa laitoksissa eniten maakaasun hinta. ”Nykyisellä maakaasun hinnalla päästötön pelletti on taas kilpailukykyinen polttoaine. Suomalaisena polttoaineena pelletin etuna on myös se, että koko tuotanto- ja toimitusketju eri vaiheissa työllistää suomalaisia ja sen käyttö parantaa Suomen kauppatasetta”, totesi Tempakka Vilppulan tehtaan miljoonajuhlassa.
Helen Oy:n toimitusjohtaja Juha-Pekka Weckströmin mukaan Helen on sitoutunut vahvasti ilmastonmuutoksen torjuntaan. ”Tavoitteenamme on hiilineutraalius, jota olemme rakentaneet erilaisten kumppanien kuten Neovan kanssa. Vaikka Helen pidemmällä jänteellä etsii ratkaisuja, jotka eivät perustu polttamiseen, on biomassalla erittäin tärkeä rooli vielä pitkään talvikauden lämmön tuotannossa, erityisesti toimitus- ja huoltovarmuusnäkökulmasta”, Weckström kertoo.
Lisätietoja:
Tom Ruohomäki, pellettituotannon johtaja, Neova Oy, puh. 040 546 6126
Ahti Martikainen, johtaja, viestintä ja yhteiskuntasuhteet, Neova Oy, puh. 040 680 4723