Ylä-Satakunnan Ympäristöyhdistys urakoi linnunpönttöjä Neovan kosteikoille Honkajoella ja Parkanossa
Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys asentaa yhteensä 30 erilaista linnunpönttöä ja pesärakennelmaa Neovan kosteikoille Honkajoen Satamakeitaalla ja Parkanon Sompanevalla maaliskuun loppuun mennessä. Kosteikoille on jo asennettu pikkulinnun pöntöt sekä suurikokoisemmat isokoskelon ja telkän pöntöt. Puolisukeltajille tarkoitetut putkipesät ja pesälaatikot kokosukeltajille odottavat vielä lumien sulamista. Ensimmäisiä asukkaita odotetaan kevään kuluessa ja lajiston kehitystä seurataan lintukartoituksilla.
Ympäristöyhdistys asentaa molemmille kosteikoille 15 pesäpaikkaa ja huolehtii niiden huollosta ja ylläpidosta myös tulevaisuudessa. Asennusurakan aikana pönttöjen sijainti merkitään ylös GPS-koordinaateilla. Yhdistyksen jäsenillä on vankka kokemus ympäristönhoidosta, lintujen elintavoista sekä pesärakennelmien teosta.
”Meillä on yhdistyksessä neljän hengen talkooporukka, joka on tehnyt linnunpönttöjä eri tarkoituksiin ja kerännyt samalla varoja yhdistykselle. Neovan kysyttyä yhteistyömahdollisuutta pönttöjen rakentamiseen ja asentamiseen, kaikki olivat heti mukana”, Satakunnan ympäristöyhdistyksen jäsen ja talkooaktiivi Hannu Latvajärvi kertoo.
”Isoreikäisemmät linnunpöntöt on rakennettu isokoskeloa varten. Pikku pönttöjen asukkaiksi tulevat todennäköisesti tiaiset kuten talitiaiset ja sinitiaiset. Kuusitiainen on myös mahdollinen ja kirjosieppo hyvin todennäköinen”, Latvajärvi arvioi. ”Kutsu on käynyt myös harmaasiepolle, jolle asensimme avopöntön Satamakeitaan laavun nurkalle”, hän kertoo.
”Pesälaatikot ja pesäputket asennamme kosteikkojen saarekkeisiin keväällä, kun selviää miten korkealle vesi nousee ja mihin kohtaan vesialueella jää saarekkeita. Pesälaatikot sopivat tukkakoskelolle ja -sotkalle. Noin metrin pituiset ja järviruo’olla päällystetyt kolmenkymmenen senttimetrin läpimittaiset pesäputket tarjoavat turvallisen pesäpaikan puolisukeltajille eli esimerkiksi heinäsorsalle ja taville. Esimerkiksi Parkanon Sompanevalla on ollut jo viime kesänä naurulokkiyhdyskunta, joka suojaa keinopesien asukkaita pedoilta”, Latvajärvi sanoo.
Kosteikot turvaavat ympäristön monimuotoisuutta
Turvetuotannosta poistuneiden aluiden yksi seuraava maankäyttömuoto on kosteikko. Kosteikkoja käytetään myös turvetuotantoalueilla parhaan vesienkäsittelytekniikan mukaisena vesienkäsittelyrakenteena. Rakennetut kosteikkoalueet lisäävät ympäristön monimuotoisuutta tarjoten linnuille suoja- ja pesimäpaikkoja. Lintujen lisäksi niillä viihtyvät monet eläimet, kasvit ja pörriäiset.
”Kosteikot ovat ehdottomasti hyvä asia turvetuotannon seuraavana maankäyttömuotona. Ja on mielenkiintoista saada näin isokokoisia vesielinympäristöjä. Niillä on merkitystä kaikille vesielämästä ja märkyydestä hyötyville lajeille. Linnut ovat vain pieni osa ja ne käyttävät ravinnoksi kaikkea kosteikolla elävää. Esimerkiksi hyönteismaailma hyötyy kosteikkoelämästä todella paljon ja se taas ylläpitää muuta eliökuntaa. Ensimmäisinä vuosina kosteikot tuottavat uskomattoman määrän hyönteisravintoa, jolloin lintuja voi myös olla paljon. Hiljalleen kanta hieman hiipuu ja vakiintuu”, Hannu Latvajärvi kertoo.
Neovan biodiversiteettiohjelma tukee paikallista elinvoimaisuutta
Pönttöjen ja pesärakennelmien rakentaminen kosteikoille on osa Neovan laajaa biodiversiteettiohjelmaa. Yhteistyön lisääminen paikallisten yhdistysten kanssa sekä pesimä- ja suojapaikkojen lisääminen kosteikkoalueille biodiversiteetin parantamiseksi ovat esimerkkejä ohjelman käytännön toteutuksesta. Yhdelle monista turvetuotantoalueille perustetuista kosteikoiste on tulossa livekamera, jolla voi seurata kosteikon elämää ensi syksyyn asti.
Neovan kosteikot ovat suosittuja retkeilykohteita alueillaan, jonka vuoksi niiden palveluita on myös parannettu eri puolilla Suomea. Honkajoen Satamakeitaan kosteikon lintutornia ja laavua on kunnostettu ja kohteessa järjestetään avajaiset loppukesästä. Parkanon Sompanevan kosteikolla on laavu ja kevään aikana paikalle rakennetaan wc. Kosteikolle asennetaan myös linnunpönttöjä ja toteutetaan linnustokartoitus tänä keväänä. Aitonevan alueella sijaitsevat myös turvemuseo, konenäyttely sekä opastettu ympäristöpolku.
Riihimäen Sammalistonsuon kosteikolla tehdään aktiivista yhteistyötä monien eri toimijoiden kuten kaupungin, Kanta-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen, Riihimäen ympäristöyhdistyksen ja Metsästäjäliiton kanssa. Sammalistonsuolle on rakenteilla opastettu luontopolku ja kosteikon avajaiset järjestetään koronatilanteen salliessa kesän alussa.
Lisätietoja
Irma Tommila, ympäristöluvittaja, Neova Oy, puh. 040 824 7093
Teija Hartikka, ympäristö- ja laatupäällikkö, Neova Oy, puh. 0400 157 733